KALEESSA FAYYISAAKEE HAR’A GARUU ABBAA MURTII KEETI SEENAA_GADDISIISAAF BARSIISAA

Intalli durbaa kun guyyaa tokko yakka cimaa hojjattee mana murtii dhiyaatte. Adabbiin yakka isheen hojjatteef kennamu silaa hidhaa umrii guutuu ture. Isheenis yakka hojjatte kanatti baayyee gaabbitee, adabbii ishee eegachaa jirus dursitee yaaddee baayyee dhiphattee bohuu jalqabde, namni ishee gargaaruu danda’u garuu hin turre.Mana murtii keessatti yeroo maqaanshee waamamus imimmaan buustee bohuushee ittuma fufte.Maatiinii fi firootnishees ishee duukaa bohuurra kan darbe furmaata kennuufii hin dandeenye…

Tasa mana murtii keessatti wanti tokko ta’e.Murtiin osoo isheetti hin kennamin dura,namichi isheen hin beekne tokko ka’ee dhaabate, ergasii garasheetti  adeemuu jalqabe. Namootni hundumtuu callisanii gara isaa ilaaluutti ka’an.Namichis itti fufee waa’ee isheetiif falmachuu jalqabe.Yakki isheen hojjatte baayyee cimaa ta’us,namtichi humnaa fi beekumsa, dandeettii fi ogummaa,akkasumas qabeenya qabu hundumaatti fayyadamee bakka ishee bu’ee hamma dhumaatti cimee falmeef. Adeemsa seeraa yeroo dheeraa fudhateen booda isheenis bilisa baate. Isheenis gammachuudhaan imimmaan buusaa fuuldura isaatti kuftee,‘ATI GARUU EENYU?’ jettee namicha isheedhaaf falme sana gaafatte. Innis waa’ee isaa guddaa dubbachuu hin barbaanne. Guyyoota muraasaan booda  osooma beektuu, irra deebitee balleessaa fi yakka cimaa hojjatte. Qaamota seeraatiinis qabamtee mana murtiitti dhiyaatte. 

Akkuma mana murtiitti oli seenteen, namicha duraan isheedhaaf falmee bilisa ishee baase sana bakka teessoo abbaa murtii taa’eeruun argitee baayyee gammadde.Gammachuudhaanis,‘kunoo ammas deebi’ee dhufeera’ jetteen (akka inni ishee bilisa baasuuf yaaddee).Garuummoo,namtichi amma ogeessa seeraa isheedhaaf falmu osoo hin ta’in kan murtii kennu,abbaa murtii ta’eera. Namtichis bakka gad-jedhee ol-jedhee akkas jedhee,‘Kaleessa kan siif falmu ture, kanaaf osooma yakka adabsiisu hojjattee jirtuu hamma dhumaatti sii falmee bilisa sibaase. Har’a garuu ani abbaa murtiiti, murtiin ani siif kennus haqa-qabeessa ta’uu qaba’jedheen.Isheenis erga kana dhageessee booda abdii kutannaa fi gadda guddaadhaan ATI GARUU EENYU?jettee gaafatte.Namtichis deebisee,KALEESSA FAYYISAAKEE TURE, HAR’A GARUU ABBAA MURTII KEETI’ jedheen.

 

KARAAN KAMIYYUU SIGEESSA FURTUU GALMAAQABAACHUU

Namni bakka golii hin beekne akkamitti kubbaa galchuu danda'a?namni kallatti goolii hin beekne akkamitti gara gooliitti kubbaa dhiituu danda'a?hojiin keenya 90%kan hojjetamee xumuramuu yommuu galma keenya sirritti hubannee kaanu ta'uusaa irraanfachuu hin qabnu.ta'uu baannaan ni deemna,garuu galma hin geenyu,ni haasofna,garuu ergaa hin dabarsinuu,hojii ni hojjenna garuu,waan ijaarru hin qabnu,ni ilaalla garuu hin arginuu ni dhaggeeffanna garuu hin dhageenyu.Tasgabbiidhaan galma qabadhu,ol jedhii galmakee ilaali.waan itti amantetti itti adeemi gahuun kee hin hafuu!Namni tokko karaa dheeraa fi dadhabsiisaa erga adeemee booda karaa lakkuurraa ga'e.sana booda dhaabbatee nama biraa tokko argee'"daandiiwwan kana lamaan keessaa daandiin sirriin isa kami?"jedhee gaafate.Namichii immoo '"eessa deemuu barbaaddaa?jedhe gaaffii gaaffiin deebiseef.kara deemtichiis eessa akkan deemuu amma ammaatuu hin beeku jedheen Namichii daandii lakkuurraa sunis erga akkas ta'ee daandiin lamaanuu sigeessa jedhee deebiseef.karaa adeemtuun sunis erga bakka adeemtu hin beekne yoo taate karaan hundumtuu sigeessa''jedhu fudhatee ergaankee naaf galeera''jedhee callisee.

''Waanti murteessaan bakka dhufte beekuu muti,bakka deemaa jirtu beekuukeeti''Brian Tracy.

NAMNI KOPHEE KAAWWATU HIN JIRU FURTUU CARRAATTI FAYYADAMU

Namootnii carraan gosti tokkichii isaaniif dhufe akkamitti sadarkaa milkoominaa addaa addaa irratti argamuu danda'u?

Namniii hundumtuu maatii tokkoo keessatti dhalatee,maatiin tokkichii hundaa isaanii guddisanii,magaalaa tokkoo keessa waliin jiraatanii,mana barumsaa tokkichaatti baratanii,akkamitti sadarkaa milkoominaa addaa addaa irratti argamuu?

Namoonnii kunniin carraa walfakkaataa argatanii,inni tokko milkoominaan yommuu itti fufu,inni biraan immoo waanuma xixiqqoodhaan gufatee yommuu kufee hafu,waa'een isaa sammuu namaa keessatti gaaffii cimaa uuma .Nmoonni hedduun carraa harka isaanii keessa jiru hin argan,kanaafuu tasumaa itti hin fayyadamanii.carraa tokkoo argachuun waan tokkodha.carraa sanatti fayyadamuun immoo waan biraadha.Namootni tokko tokko carraa fuula isaanii dura jiru arguudhaaf ija isaanii banuu dhabuun isaanii sarara kaampii milkoominaaafi daandii milkoominaa addaan baasuudha.Waggoota hedduun dura namootni lama biyya  Awurooppaa baa'ee guddatte keessatti kaampii turan.gara biyya boodatti haftuu tokkootti faabrikaa kophee akka dhaabaniif ergamani.Biyyaa hiyyeetti sana keessa namni kophee miillatti kaawwatu hin jiru.Namni biyyichaa hundumtuu miilla qullaa adeema.Namoota ergamaan lamaan keessa tokko gaafa torbaan sadii akkaas jedhee kaampii isa keessaa dhufeetti dhaamsa dhaame,Biyyaa namni tokkouyyuu kophee hin kaawwannetti na ergitanii kophee gurgurii yommuu naan jettan maal jechuu keessani?jedhee dhaamee.hojjetaan inni lamata gidduudhumaa sana warra isa ergetti akkas jedhee dhaamee Nmni kophee godhatuu tokkoyyuu hin jiru.kanaafuu biyyichii biyyaa itti gabaan kopheen guddaan daldalamu waan ta'eef kophee isin bira jiru hundumaa ergaa.Faabrikaanis hatattamaan banamuu qaba''jedhe.Namootni lama haala tokkicha keessaa jiraatanii ilaalchaa  addaa addaa qabaatan!Namoota lamaan keessa inni tokko biyyaa namnii kophee kaawwatu hin jirree keessatti akkamitti kopheen gurguramuu danda'a?jedhee yommuu yaadu, namnii inni biraan immoo biyyi sun kophee  kaawwachuu dhabuun isaanii gabaa kophee guddaa hundeessuun akka danda'amutti yaada.

"Namni dhiphisee yaadu carraa isaaf dhufee keessatti rakkoo isa mudachuu danda'u arga,namni ilaalcha gaarii qabu garuu mudannoo badaa isatti dhufu hundumaa keessa iyyuu carraa jiru ilaala"
                               Winston Churchill

WAANUMA HAR'A HOJJETTUUN SEENAAN KEE BARREEFFAMA

@Waanuma ati har'a hojjettu immoo ilmi kee boru hojjeta! 

-Waanuma ati har'a dhoksaatti hojjettutu boru ifatti bahee odeeffama.

Ofiif akkasumas dhala keetiif gaarii fi milkaa'ina yoo yaadde jireenya lafa kana irraa qabdu keessatti waan qajeelaa qofa hojjedhu! Wanta boru ilmi kee ittiin milkaa'u yaadi, hojjedhus! Wantoota gufuu ta'an dhala kee duraa buqqisi! Gaarii keessaa wanta gaariitu baha! Seenaa kee keessaa wanti gadheen akka hin argamne gochuuf dhama'i!

⁃ Amala gaarii qabaadhu!

⁃ Fakkeenya gaarii ta'i!

⁃ Ijoollee kee barsiisi!

⁃ Ijoollee kee eebbisi!

⁃ Karaa qajeelummaa irra deddeebi'i!

⁃ Qulqullummaan jiraadhu!

⁃ Hammeenya baqadhu!

⁃ Seenaa gaarii tokko hojjedhu!

⁃ Dargaggummaa kee kanatti fayyadami!

⁃ Hiriyoota yaada qajeelaa qaban waliin hojjedhu!

⁃ Jireenyi lafa irraa isheen darbitu kun maqaa hin banne akka sitti hin baafnee fi dhalli kee akka ittiin hin gufanne of eeggadhu!

Namni nama sitti hamatu, sis akka hamatu beeki!

➠Namaan yoo wal dhabde, siif dhiisuu diduu isaa miti, dhiisufii diduun kee akka si miidhu beeki!

➠Hir'ina namaa yeroo haasoftu, isa kan kees yaadadhu!

➠Namaan jaalatamuu miti, nama jaalachuu keetiin nama gaarii akka taatu hubadhu!

➠Yoo of tuulte kan sii olii akka jiru, yoo of tuffatte kan sii gadii akka jiru beeki, jidduma

galeessatti jiraadhu!

➠Dubbii madda isaa hin beekne hin odeessin, jal'attee nama jal'ista!

➠Hiriyaa eenyummaa isaa hin beeknetti hin dhiyaatin, eenyummaa kee si irraanfachiisa.

➠Garaa keef jettee maqaa kee hin balleessin!

Hubadhu!

⁃Aariin mufaatii sitti fida.

⁃Eejji kufaatii fida.

⁃Hiriyaa yoo sirraa nyaatu malee, yoo siif laatu

hin jaalanne hin abdatin!

⁃Nyaachuun dura akkuma harka dhiqattu, dubbachuun duras itti yaadi! Callistee dubbannaan nama yookiin si tuffachiisa.

⁃Fayyadama isaa yoo beekte, waan si miidhutu si gargaara, Hin beektu yoo ta'e garuu, innumti si fayyadu si miidha.

⁃Yommuu rakkataaf waa laachuuf harki kee hiixatu, harki rabbii si gargaaruuf akka sitti

hiixatu hin mamin!

⁃Sooressa ilaaltee hiyyummaa keef hin gaddin, ittoon yoo si caale malee buddeenni

tokkuma.

HIMA DIDDUUN DU'A HIN DIDDU

Yeroo tokko hiriyoonni lama wajjiin karaa deemu turan. Inni tokko qaro dhabeessa yoo tahu inni tokko immoo qaroo qabeessa. Karaa irratti aduun waan itti dhiiteef, wal gaafatanii bakkuma itti dhihe kana buluu murteessani.ganama akka bari'eenis akka deeman.kanaan bakkuma itti dhihe kana

bulan. Tempraacharri(qilleensi) lafa isaan jiranii immoo haala adda taheen guyyaa ni hoo'a, halkan

immoo garmalee diilaallaa'aa waan taheef bineensonni lafarra loo'an gara galgalaa akka fedhan tahuuf ni rakkatu. Ganama akkuma bari'een inni qaro qabeessa tahe, deemeen

hawaasa naannawaa kana jiraatu irraa nyaata nuuf fidee dhufaa ati asitti na eegi jechuun bakka bulanitti qaroo dhabeessicha dhiisee biraa deeme.Inni qaroo dhabeessi kun akkuma isa boodatti hafeen ulee isaatiin akeekkataa nannawa bulan sana osooma asiif achii deddeemuu bofa qorri itti cimuun sochii dadhabee diriiree ciisuun, barii lafaatii fi hoo'a aduu eeggatu ulee isaatiin xuqee arge. Itti deddeebi'ee tuqus bofichi sochii waan hin dandeenyeef ulee gaariin argadhe jechuun boficha gara eegee isaa qabachuun harkatti qabate. Inni qaro qabeessaa nyaata fuudhee yeroo dhufu bofa harkatti argu iyyee bofa tahuu itti himuun akka darbu ajaje. Inni qaro dhabeessichi ulee bareedaa kana fakkaatu na goyyoomsee fudhachuuf akkana dubbataa jira jechuun waan shakkeef boficha darbuu dide. Irra deddeebiin itti himamus hayyamamaa waan hin taaneef qaro qabeessichi itti dhiisuun imala isaanii itti fufan. Imala sa'aatii muraasaan booda aduun bahee qaama bofichaa waan hoo'iseef bofichi of hubachuun ofirra naanna'ee qaro dhabeessicha harka isaa hidduun imala isaa xumure.

Egaa kana irraa wanti baratamu:-Namni Beekumsa qabu akka isa qaroo qabuu yoo tahu inni beekumsa hin qabne immoo akka qaro dhabeessichaati.

Kanaaf,sadarkaa kamittuu dhuunfaanis tahee gareen nama nu caalaa beekaa tahuu isaa beeknuu fi itti amannu, shakkii malee jala deemuu aadaa godhachuun imala keenya karaatti hafuu jalaa haa baraarruun dhaamsa kooti.garuu karaan muldhata keenyatti nu geessu dhugaan sammuu ilaalcha gaariif hubata qabaachuudha.

IlAALCHA QAJEELAAN GUDDACHUU

Namoonni keessi isaanii hin hojjetamne balleessuu malee oolchuu hin beekan..."

Keessi namummaa namaa sagalee Waaqayyootiin karaa qajeelinaatti qaramee guddata.

Namni hin hojjetamne ofiis hin hojjetu namas hin hojjechiisu. Namoonni hojjetamuu keessa

isaanitiif xiyyeeffannoo hin kennan yoo ta'e ofii isaaniitii hin hojjetan namoota hojjetanis hin

hojjechiisan.Namni akkuma hojii ala isaa jiru hojjetu keessi

namummaa isaas akka hojjetamu eeyyamuu qaba.Namoonni keessi isaanii hin hojjetamne isaanii balleessuu malee isaanii oolchuu hin argitan.

Mee ilaalaa namoota duubni isaanii kuulamaa keessi isaanii duguugamaa ajjeechaatti jiran. Namoonni akkasii yeroo ilaaltan; suufii qofa, karabaataa qofa, arraba qofa, waadaa qofa

(waan dubbatan hin eegan),raawwadhu jedhu malee ofii hin raawwatan, namoota cubbuu namni biraa raawwate malee kan ofii raawwatan itti salphatu.

Namoonni tokko tokko maaliif nu caalatti hojjetee milkaa'e! Jireenyi maaliif itti tole? Maal argateetu akkas ta'a?Jedhanii duubatti si deebisuuf kiyyoo kaa'anii kufaatii kee ilaaluuf dhama'u! Ati isaanii gadi yoo taate jaalatu.Yoo si ergatan malee ergaa siif hin deeman. Gadi jettee yoo gugguufteef jaalatu! Gonkumaa guddina kee arguu hin barbaadan! 

Ati garuu fuula hinaaftotaa duratti guddina irraa guddinatti darbita.Bakka siif yaadame tokkollee hin hanqattu! Warri kiyyoo kaa'anii si gaadan utuma arganii bira darbitee,waan yaaddetti milkooftee afaan qabachiifta. 

Nama hinaafu utuu hin ta'in nama hinaafsisu ta'i! Yommuu hojjettu hinaafsisi! Yommuu dubbattu hinaafsisi!Yaada fi hammeenya diinatiin qabamtee yeroo hin gubin! Adeemii bira darbi! Waltajjii diinni itti si affeeru hin hirmaatin!Mul'ata keetiif dursa kenni! Eeggannoo barbaachisu hunda taasisi! Guddachuu kee arganii,ittuma caaluu kee hubatanii, dadhabanii booddeetti si biraa hafu.

DHALA DHABUU - INFERTILITY

Wal qunnamtii saalaa hin ittifamne kan gahaa ta'e qabaatanii haatiifi abbaan worraa tokko woggaa tokko keessatti otoo hin ulfaa'in yoo hafan 'dhala dhabuu' jedhamuu danda'a. Haa ta'u malee kanneen woggaa jalqaba keessatti hin milkaayin keessaa wolakkaan isaanii (Parsantii 50) kan ta'an woggaa itti aanu /woggaa lamataa irratti ni ulfaa'u. 

Dhala dhabuun iddoo lamatti qoodamuu danda'a: 

-Gonkumaa dhala argatanii (ulfaa'ani) kan hin beekne (Primary Infertility) fi

-Isaan yoo xiqqaate yeroo tokko ulfaa'anii/dhala argatanii achi booda argachuu dhaban (Secondary Infertility) jedhamee iddoo lamatti qoodama. 

Dandeetiin ulfaa'uu/qabachuu (fecundebility) shamara tokkoo marsaa xurii laguu tokkoon parsantii 25, ji'a sadihii keessatti ammoo parsantii 50, Ji'a Jahatti parsantii 75 fi woggaa tokko keessatti isaan parsantii 85 ol ta'an ni qabatu ykn ulfaa'uu danda'u. 

Kanneen hafan parsantii 10- 15% kan ta'an woggaa jalqabaatiin ulfaa'uu dhabuu danda'u. Haa ta'u malee isaan kanniiniin jala sararree dhala-dhaban jechu keenyaan dura yeroo gahaa ta'e (woggaa dabalata tokko) fi qorannoo gahaa  ta'e dalagsiisuun barbaachisaa ta'a. 

Dhala dhabuun rakkinna shamaraa irraa qofa ta'uu dhabuu danda'a. Akkuma woliigalaatti cimdiiwwan dhala dhaban keessaa parsantii 25 kan ta'an rakkina dhiiraa/abbaa worraa irraa yoo ta'u, parsantii 15-20 kan ta'u ammoo sababa hin beekamneen/ adda bahuu hin dandeenyeen, kan hafe ammoo (% 60) sababa rakkinna shamaraa/haadha worraa irraa ta'uu danda'a. Kanaaf yeroo mana yaalaa qorannoo dhala dhabuutiif deeman isaan lachuu (abbaan worraatiif haati worraallee) argamuu qabu jechuu dha.

Gabaabumatti shamarri takka ulfaayuuf Oovaariin Oovuleeshiiniidhaan killee oomishitee, killeen sun ammoo ujummoo gadaamessaatiin ufiti fudhatamee, achitti (ujummoo gadaameessaa keessatti) isparmiidhaan wolitti dhufee fartilaayizeeshiini godhee, achi booda makaan isparmiif kille (Zaayigootiin) gara gadaameessa deemee, kessaa gadamessaa irratti biqilee, san boodaa  gadaameessa keessatti guddachuu qaba jechuudha. Kanaaf dhala dhabuun rakkinna ta'iiwaan (taatewwan) kanneen armaan olitti kaasne keessaa tokko irraatti mudatuun/uumamuun ta'uu danda'a.

Kanaaf

*Ovariin Ovuleeshiinii/ killee oomishuu dhabuu ykn otoo umriin hin geenye dhaabuu.

*Ujummoon Gadaamessaa (kan Ovariif gadamessa jiddutti argamu) sababa garagaratin (fkn Infeekshinii gadaamessaa yeroo dheeraaf turen, TB qaamaa hormaataa hubeen, Opireeshiinii naannoo saniif taasifame fa'aan) cufamuun killeen akka isa keessa darbee isparmiin wolitti hin dhufne gochuun.

*Zaayigootiin (ida'amni isparmiif killee) sun sababa gara garaatiin keessa gadameessaa irratti biqiluu dhabuun (Fkn haxawamuu gadamessaa yeroo ulfi dhanagala'u godhamuun, ulfa gadaamessa keessa baasuuf yeroo gadaamessa haxawan gadameessi sun godaannisa uumuu, uumamaan halli uumaa gadaameesaa sirrii ta'uu dhabuun, iitaan biraa keessa ykn gadaameessa irratti bahee  jiraachuun).

*Akkasumas dhiira irratti ammoo dhangala'aan dhiiraa sun seelii isparmii dhabuun, seelii isparmii gahaa ykn sirrii ta'e of keessaa qabaachuu dhabuun (sochiin isaa, bocni isaa, hammi isaa, baay'inni ykn laakkofsi isparmii sun gahaa ta'uu dhabuun) sababalee dhala dhabuu dhiiraa keessaa isaan ijoo ta'aniidha. 

Kanaaf jaalalleewwan lama woggaa tokkoo oliif wolqunnamtii saalaa gahaa ta'e (yeroo marsaa xuriin laguu dhufu irraa laakkayanii guyyoota ulfaayuu carraan jiru san irratti salqunnamtii saalaa godhanii) otoo hin ulfaayin yoo hafan isaan lameenuu mana yaalaa deemanii qorannoolee barbaachisoo ta'an garagaraa hojjisiifachuu qabu. 

Haa ta'uu malee kanneen armaan olitti ibsaman ijoo sababa dhala dhabuu ta'anillee, sigaaraa ykn kan biroo aarsuun, Alkoolii heddummeessuun, dhiphinnaaf cinqaan hamaan jiraachuun, wolqunnamtii saalaa gahaa ta'e gochuu dhabuun, ulfaatinna garmalee guddaa ta'e qabaachuun, ispoortii garmalew heddummeessuu irraa cooma qama dhabu (fkn isaan atleetiksi heddummessan), marsaa xurii laguu guyyaa isaa hin eegganne, akkasumas dhukkuboota sirni ittisa qaamaa keenya qaamuma keenya rukutu tokko tokko (autoimmune diseases) hubamuun carraa dhala dhabuu dubartii takkaa kan olkaasaniidha. Kanaaf wontoota as gubbatti eeraman kanaaf jijjirra amalaa gochuufi qoratamanii yaala argachuunis barbaachisaadha.